Mika Waltari

Allikas: Vikipeedia
Mika Waltari.jpg

Mika Toimi Waltari (19. september 1908 Helsingi26. august 1979 Helsingi) oli soome kirjanik ja tõlkija. Tema rahvusvaheliselt kõige tuntum teos on 1945. aastal ilmunud romaan "Sinuhe".

Mika Waltari kasutas ka pseudonüüme Kristian Korppi, Leo Rainio (koos Armas J. Pullaga), Leo Arne ja Nauticus.

Elulugu[muuda | redigeeri lähteteksti]

Mika Waltari vaimulikust isa Toimi Waltari suri, kui Mika oli viieaastane. Tema ja kahe venna kasvatamisel oli emale Olga Johanssonile teiste seas abiks Toimi vend, teoloogiadoktor Toivo Waltari, kes hiljem ka Mika Waltarilt tema esimese jutu tellis. Ilmselt lapsepõlvemälestuste tõttu on paljudel Waltari tegelastel väga lähedane suhe oma emaga.

Aastal 1926 asus Waltari Helsingi Ülikoolis teoloogiat õppima, kuid muutis õpingute käigus meelt ning lõpetas 1929. aastal ülikooli filosoofiakandidaadina. Ta õppis mõnda aega ka Pariisi Ülikoolis.

Kirjutamist alustas Waltari 17-aastaselt usuteemalise jutustusega "Jumalaa paossa". Ta kirjutas ka luulet ja novelle ning pidas ise ennast tollal eelkõige luuletajaks.

Aastal 1931 abiellus Waltari Marjatta Luukkosega. Nende tütar, tulevane kirjanik ja tõlkija Satu Waltari (Satu Elstelä), sündis 1932. aastal. Vajadus peret elatada sundis Waltari palgatööle. Ta sai tööd ajakirja Suomen Kuvalehti toimetajana ja Yleisradio ajakirjanikuna.

1930. aastatel kirjutas Waltari nii romaane, lühiromaane, muinasjutte, luuletusi, reisijutte kui ka näidendeid (viimaseid koguni 26 tükki). Ta kirjutas ka palju filmikäsikirju; tuntuim nende põhjal valminud film oli "Hulkuri valss" (1941). Ka tema romaanide põhjal on tehtud filme; kokku on Waltari teoste järgi tehtud 33 filmi.

Sõja ajal kirjutas ta ka poliitilisi ja patriootlikke teoseid ning rindekirjeldusi Talvesõjast, samuti ajaloolisi romaane.

Rahvusvahelist tähelepanu äratas Mika Waltari aga vahetult pärast sõda, 1945. aastal ilmunud ajaloolise romaaniga "Sinuhe" (Sinuhe egyptiläinen), mis jõudis muu hulgas USA bestsellerite hulka. "Sinuhe" on tõlgitud 40 keelde. Sellele järgnesid paljud teised ajaloolised romaanid.

1957. aastal sai Mika Waltarist Soome Akadeemia liige.

Alates 1964. aastast ei olnud Waltari enam eriti viljakas. Tema loomingulist jõudu vähendasid ka alkoholi- ja psüühilised probleemid ning vanemas eas kopsuvähk.

Tunnustused[muuda | redigeeri lähteteksti]

  • Mika Waltari sai Riigi kirjandusauhinna aastatel 1933, 1934, 1936, 1949 ja 1953.
  • Aastal 1952 anti talle medal Pro Finlandia.
  • 1970. aastal sai Waltarist Turu Ülikooli audoktor.
  • Mika Waltari kodu lähedal Helsingis on talle püstitatud mälestusmärk.
  • Helsingis on ka temanimeline park ning Porvoos Mika Waltari tänav.
  • Tema auks on nimetatud kaks asteroidi – asteroid number 4266 kannab nime Mika Waltari ja asteroid number 4512 nime Sinuhe.
  • 2004. aastal valitud saja suurima soomlase nimekirjas sai ta 31. koha.
  • 2008. aastal valisid soomlased "Sinuhe" oma kõige armastatumaks raamatuks.

Eesti keeles ilmunud teosed[muuda | redigeeri lähteteksti]

Kriminaalromaanid[muuda | redigeeri lähteteksti]

Teosed[muuda | redigeeri lähteteksti]

Romaanid ning novelli- ja muinasjutukogud[muuda | redigeeri lähteteksti]

  • "Jumalaa paossa" (1925)
  • "Kuolleen silmät. Kertomuksia tuntemattoman ovilta." (Kristian Korppi nime all) (1926)
  • "Suuri illusioni" (1928)
  • "Dshinnistanin prinssi." (muinasjutte) (1929)
  • "Yksinäisen miehen juna" (1929)
  • "Jättiläiset ovat kuolleet."' (novelle ja näidend) (1930)
  • "Appelsiininsiemen"' (1931)
  • "Keisarin tekohampaat" (Leo Rainio nime all; koos Armas J. Pullaga) (1931)
  • "Siellä missä miehiä tehdään" (1931)
  • "Kiinalainen kissa ja muita satuja" (1932)
  • "Punainen Madonna" (Leo Rainio nime all, koos Armas J. Pullaga) (1932)
  • "Älkää ampuko pianistia!" (Leo Rainio nime all, koos Armas J. Pullaga) (1932)
  • "Mies ja haave" (1933)
  • "Sielu ja liekki" (1934)
  • "Palava nuoruus" (1935)
  • "Surun ja ilon kaupunki" (1936)
  • "Vieras mies tuli taloon" (1937)
  • "Jälkinäytös" (1938)
  • "Ihmeellinen Joosef eli elämä on seikkailu" (1938)
  • "Kuka murhasi rouva Skrofin?" (1939)
  • "Komisario Palmun erehdys" (1940)
  • "Antero ei enää palaa" (1940)
  • "Fine van Brooklyn" (1941)
  • "Ei koskaan huomispäivää!" (1942)
  • "Isästä poikaan" (1942)
  • "Kaarina Maununtytär" (1942)
  • "Novelleja" (1943)
  • "Rakkaus vainoaikaan" (1943)
  • "Tanssi yli hautojen" (1944)
  • "Jokin ihmisessä" (1944)
  • "Unohduksen pyörre. Kertomus kadonneesta miehestä" (Leo Arne nime all) (1944)
  • "Sinuhe egyptiläinen" (1945)
  • "Lähdin Istanbuliin. Totta ja tarua Euroopasta 1947" (1948)
  • "Jäinen saari" (1947)
  • "Mikael Karvajalka" (1948)
  • "Kultakutri" (1948)
  • "Mikael Hakim" (1949)
  • "Neljä päivänlaskua" (1949)
  • "Johannes Angelos" (1952)
  • "Kuun maisema" (1953)
  • "Ennen maailmanloppua" (1953)
  • "Pariisilaissolmio" (1953)
  • "Ihmisen vapaus" (1953)
  • "Koiranheisipuu" (1953)
  • "Yksinäisen miehen juna - Lähdin Istanbuliin" (1954)
  • "Turms Kuolematon" (1955)
  • "Vallaton Waltari" (1957)
  • "Feliks onnellinen" (1958)
  • "Valtakunnan salaisuus" (1959)
  • "Tähdet kertovat, komisario Palmu" (1962)
  • "Ihmiskunnan viholliset" (1964)
  • "Lepäisit jo rauhassa, Komisario Palmu" (kasutamata jäänud filmistsenaarium)
  • "Lukittu laatikko ja muita kertomuksia" (1978)
  • "Nuori Johannes" (1981)

Luulekogud[muuda | redigeeri lähteteksti]

  • "Sinun ristisi juureen" (religioosset luulet) (1929)
  • "Valtatiet" (koos Olavi Paavolaisega (1928)
  • "Muukalaislegioona" (1929)
  • "Riimikronikka joulukirjoista" (1936)
  • "Runoja 1925–1945" (1945)

Näidendid[muuda | redigeeri lähteteksti]

  • "Yö yli Euroopan" (1933)
  • "Kuriton sukupolvi" (1937)
  • "Akhnaton, auringosta syntynyt" (1937)
  • "Hämeenlinnan kaunotar" (1939)
  • "Maa on ikuinen" (1941)
  • "Tulevaisuuden tiellä" (1941)
  • "Hankala kosinta" (1942)
  • "Paracelsus Baselissa" (1943)
  • "Elämän rikkaus" (1947)
  • "Noita palaa elämään" (1947)
  • "Portti pimeään" (1947)
  • "Leikkaus" (kuuldemäng) (1952)
  • "Yli Suomenlahden" (1952)

Muid teoseid[muuda | redigeeri lähteteksti]

  • "Aiotko kirjailijaksi. Tuttavallista keskustelua kaikesta siitä mitä nuoren kirjailijan tulee tietää." (1935)
  • "Kirjateollisuusasiatoimisto osakeyhtiö 1910–1935" (1935)
  • "Helsinki kautta vuosisatojen" (1937)
  • "Kotikaupunkimme Helsinki" (koos A. Blombergiga) (1941)
  • "Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta" (Nauticuse nime all) (1941)
  • "Hyvin harkittu – puoleksi tehty. Rationalisointi aseena tuotantotaistelussa." (1942)
  • "Neuvostovakoilun varjossa. Helsingin neuvostolähetystö kiihotus- ja vakoilutoiminnan keskuksena." (1942)
  • "Rakennustaide ja standardi. Jälleenrakentamisen ydinkysymyksiä." (1942)

Kirjandus[muuda | redigeeri lähteteksti]

Välislingid[muuda | redigeeri lähteteksti]