Nunavimmiutitut

Nunaviki keel (Nunavimmiutitut)
Kokku kõnelejaid	Emakeelena 10 700
Keelesugulus	eskimo-aleuudi keeled; inuiti keeled; Ida-Kanada inuiti keel; Nunaviki keel
	Nunavimmiutitut

Nunavimmiutitut ᓄᓇᕕᒻᒥᐅᑎᑐᑦ

Nunaviki keel (enda nimi Nunavimmiutitut ᓄᓇᕕᒻᒥᐅᑎᑐᑦ ) on Kanada Nunavikis räägitav Ida-Kanada inuiti keel.

Murded

Nunaviki keel jaguneb neli (või kaks^[1]) murdeks:

Tahagmiut või Tarramiut [rahvas] Tarramiutut või Taqramiutut [keel]. Hõimud: Nuvugmiut, Ungavamiut, Tahagmiut
Siqinirmiut. Hõimud: Koksoakmiut, Kangiqsualujjuamiut, Kidlinungmiut
Itivimiut
Qikirtamiut (ingl. Belcher Islands Inuit)

Geograafia

Nunavik: ᑰᑦᔪᐊᕌᐱᒃ (Kuujjuaraapik/Great Whale River), ᐅᒥᐅᔭᖅ (Umiujaq), ᐃᓄᑦᔪᐊᖅ (Inujjuaq/Inukjuak), ᐳᕕᕐᓂᑐᖅ (Puvirnituq), ᒣᓚᓯᒃᑯᑦ (Mailasikkut/Chisasibi), ᐊᑯᓕᕕᒃ (Akulivik), ᐃᕗᔨᕕᒃ (Ivujivik), ᓴᓪᓗᐃᑦ (Salluit), ᑲᖏᖅᓱᔪᐊᖅ (Kangiqsujuaq), ᖁᐊᖅᑕᖅ (Quaqtaq), ᑲᖏᕐᓱᒃ (Kangirsuk), ᐊᐅᐸᓗᒃ (Aupaluk), ᑕᓯᐅᔭᖅ (Tasiujaq), ᑰᑦᔪᐊᖅ (Kuujjuaq/Fort Chimo), ᑲᖏᖅᓱᐊᓗᑦᔪᐊᖅ (Kangiqsualujjuaq), ᑕᕐᐸᖓᔪᖅ (Tarpangajuq) ve ᑭᓪᓕᓂᖅ (Killiniq/Port Burwell).

Nunavut: ᓴᓂᑭᓗᐊᖅ (Sanikiluaq) saar. Ka, 1953. Kõrge Arktika ümberpaigutamine (High Arctic relocation): Resolute ja Grise Fiord^[2]

Võrdlus

Kivalliq	Aivilik	Põhja-Qikiqtaaluk	Lõuna-Qikiqtaaluk	Nunavik	Nunatsiavut	tähendus
niviakkiaq	niviaqsiaq	niviaqsaaq	niviaqsiaq	niviatsiaq	niviatsiak	tüdruk
uvanga	uvanga	uvanga	uvanga	uvaqa	uvak	mina
tablu	tablu	tallu	tallu	tallu	talluk	lõualuu
itigak	itigak	isigak	itigak	itigak	itigak	jalg
tuktu	tuktu	tuktu	tuttu	tuttu	tuttuk	põhjapõder
qugyuk	qugjuk	qugjuk	qujjuk	qujjuk	kutjuk	väikeluik
nirliq	lirliq/nirliq	nirliq	nirliq	nirliq	nillik	Kanada lagle
aarluk	aarluk	aarluk	aarluk	aarluk	aalluk	mõõkvaal
hikhik	siksik	siksi	sitsik	sitsik	sitsik	ümiseja
aqidjgiq	aqiggiq	aqiggiq	aqiggiq	aqiggiq	akiggik	rabapüü
ahaangiq	ahaangiq	ahaangiq	ahaangiq	ahaangiq	ahaangik	aul
arviq	arviq	arviq	arviq	arviq	avvik	Grööni vaal
qingmiq/qimmiq	qimmiq	qimmiq	qimmiq	qimmiq	kimmik	koer
iqaluk	iqaluk	iqaluk	iqaluk	iqaluk	ikaluk	kala
kumak	kumak	kumak	kumak	kumak	kumak	täi
hila	sila	sila	sila	sila	sila	taevas, õhk
ii	ii	ii	ii	ii	ii	jah
naung/naagga	nauk/aakka	aakka/naagga	aukka/aggaq	naggai/nauk	aukang	ei
iglu	iglu	iglu	illu	illu	illuk	kodu
tupiq	tupiq	tupiq	tupiq	tupiq	tupik	telk
qaryuq	qarjuq	qarjuq	qarjuk	qajjuk	katjuk	nool
qanik	qanik	qanik	qanik	qanik	kanik	lumehelves
arya	arja	arja	arja	ajja	atjak	saar
atiq	atiq	atiq	atiq	atiq	atik	nimi
napaaqtuq	napaaqtuq	napaaqtuq	napaaqtiq	napaattuq	napaattuk	puu, puit
angatkuq	angakkuq	angakkuq	angakkuq	angakkuq	angakkuk	šamaan
huluk	suluk	suluk	suluk	suluk	suluk	sulg
qayaq	qajaq	qajaq	qajaq	qajaq	kajak	kajak
kanuhaq	kannujaq	kannujaq	kannujaq	kanusaq	kannujak	vask
atauhiq	atausiq	atausiq	atausiq	atausiq	atausik	1
malruuk	marruuk	marruuk	marruuk	maqruuk	magguuk	2
pingahut	pingasut	pingasut	pingasut	pingasut	pingasut	3
hitamat	sitamat	tisamat	sitamat	sitamat	sitamat	4
tallimat	tallimat	tallimat	tallimat	tallimat	tallimat	5
arvinraq	arviniqtut	arviniliit	pingasuujuqtut	pingasuujurtut	pingasuujuttut	6
qulit	qulit	qulit	qulit	qulit	kulit	10

Viited

↑ http://www.languagegeek.com/inu/inuktitut.html
↑ Shelley Tulloch (2005), Aulapkainahuarniq Inuit Uqauhiinnik Nunavunmi ᐃᓄᐃᑦ ᐅᖃᐅᓯᖕᒋᑦ ᐊᔾᔨᐅᓇᖏᑦᑐᑦ ᓄᓇᕗᒻᒥ Preserving Inuit Dialects in Nunavut^{[alaline kõdulink]}, research report. Prepared for the Office of the Languages Commissioner of Nunavut Iqaluit, Nunavut, January 2005

[1] ttp://www.languagegeek.com/inu/inuktitut.html

[refDialectinuit-2] Shelley Tulloch (2005), Aulapkainahuarniq Inuit Uqauhiinnik Nunavunmi ᐃᓄᐃᑦ ᐅᖃᐅᓯᖕᒋᑦ ᐊᔾᔨᐅᓇᖏᑦᑐᑦ ᓄᓇᕗᒻᒥ Preserving Inuit Dialects in Nunavut^{[alaline kõdulink]}, research report. Prepared for the Office of the Languages Commissioner of Nunavut Iqaluit, Nunavut, January 2005

[1]

[2]