Heikki Ylikangas

Allikas: Vikipeedia
Heikki Ylikangas Helsingi raamatumessil 2013. aastal

Heikki Ylikangas (sündinud 6. novembril 1937 Ylihärmä vallas) on soome ajaloolane ja kirjanik.

Elukäik[muuda | muuda lähteteksti]

1962. aastal sai Heikki Ylikangas Helsingi Ülikoolis filosoofiakandidaadi kraadi. Doktoritöö ajaloo ajal kaitses ta samas 1967. aastal.[1] Heikki Ylikangase kujunemist mõjutas võimalus olla Alexander von Humboldt-Stiftungi stipendiaadiks Saksamaal, kus ta stažeeris Bielefeldti ülikoolis prof. Hans Ulrich Wehleri (1931–1996) juhendamisel. Oma rahvusvahelised teadussidemed Saksa ülikoolides andis ta edasi oma õpilastele (Pia Letto-Vanamo, Heikki Pihlajamäki jt).

Heikki Ylikangas töötas aastatel 1978–1992 Helsingi Ülikooli õigusteaduskonnas õigusajaloo ja Rooma õiguse professorina, 1992–2000 Helsingi Ülikooli Soome ajaloo professorina ja 1996–2001 Soome Teaduste Akadeemias uurija-professorina. Heikki Ylikangase ametijärglaseks õigusajaloo ja Rooma õiguse õppetooli professorina Helsingi Ülikooli õigusteaduskonnas sai alates 1995. aastast tema õpilane Jukka Tapani Kekkonen (sünd 1953).

Sidemed Eestiga[muuda | muuda lähteteksti]

1992. aastal lõi Heikki Ylikangas sidemed Tartu Ülikooli õigusajaloolastega ja aitas üles ehitada Tartu Ülikoolis Eesti õiguse ajaloo õppetooli. Koostöös prof. Peeter Järvelaiuga said teoks mitmed tõlkeprojektid, kus eestindati lääne õigusteaduse õpikuid. Näiteks: Heikki Ylikangas. Miks õigus muutub? Seadus ja õigus ajaloolise arengu osana. Lisa: Peeter Järvelaid. Õiguse muutumine Eestis. Tartu: Fontes Iuris, 1993.

Heikki Ylikangas aitas leida vahendeid "Soome õigusajaloo põhijoonte" (koostanud tema õpilane Pia Letto-Vanamo) tõlkimiseks eesti keelde. Viimases väljaandes ilmus eesti keeles ka Heikki Ylikangase artikkel "Kohalik omavalitsus Soomes". Kohaliku omavalitsuse ajalugu käsitlev artikkel tõlgiti eesti keelde juba 1995 ning see ilmus kogumikus Pontes Novi pealkirja "Ametiriigi loomine autonoomia kaitse all: bürokraatia ja autonoomia Soomes Vene valitsuse ajal" all.

Heikki Ylikangase õigusajaloo õpiku "Miks õigus muutub?" (eesti keeles 1993) roll Eesti juristide ja ajaloolaste hariduse läänelikumaks tegemisel on leidnud korduvat äramärkimist.[2] Heikki Ylikangas esines ka eesti ajakirjanduses (Heikki Ylikangas. Ribbentropi pakt kehtib endiselt. - Sõnumileht, 2. oktoober 1996, lk 8).

Teadustegevus[muuda | muuda lähteteksti]

Mitmed Ylikangase raamatud on äratanud laialdast tähelepanu ja tekitanud elavat arutelu (näiteks "Tulkintani talvisodasta" (2001, "Minu tõlgendus Talvesõjast")).[3] [4] 1994. aastal sai Heikki Ylikangas oma loomingu eest Soome kõige ihaldatuma teadusauhinna – Finlandia teadusauhinna (Tieto-Finlandia-palkinto). Heikki Ylikangase tähtsamad teadustööd:

  • Suomalaisen Sven Leijonmarckin osuus vuoden 1734 lain naimiskaaren laadinnassa: Kaaren tärkeimpien säännöstöjen muokkautuminen 1689–1694. Väitöskirja. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, 1967.
  • & Siiriäinen, Ari: Lohjalaisten historia 1. Lohja: Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät, 1973. ISBN 951-95092-0-8.
  • Väkivallanaallon synty: Puukkojunkkariuden alku Etelä-Pohjanmaalla. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1973. ISBN 951-45-0213-2.
  • Härmän häjyt ja Kauhavan herra. Kuvaus puukkojunkkareitten ja virkavallan välisestä yhteenotosta 1860-luvun lopulla (1974)
  • Puukkojunkkareitten esiinmarssi: Väkivaltarikollisuus Etelä-Pohjanmaalla 1790–1825. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-02293-8.
  • Nuijasota. Helsinki: Otava, 1977, 3. ajanmukaistettu painos 1996. ISBN 951-1-04394-3.
  • Oikeus historiallisena ilmiönä. Helsinki: Suomen Lakimiesliiton Kustannus, 1978. ISBN 951-640-081-7.
  • Körttiläiset tuomiolla: Massaoikeudenkäynnit heränneitä vastaan Etelä-Pohjanmaalla 1830- ja 1840-lukujen taitteessa. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05553-4.
  • Historiska och rätthistoriska uppsatser. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1979. ISBN 951-45-1733-4.
  • Näkökulmia historiantutkimukseen. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1979. ISBN 951-45-1825-X.
  • Olaus Petrin tuomarinohjeet. Helsinki: Markkinointi-instituutti, 1982. ISBN 951-9325-51-4.
  • Oikeushistoriasta ja sen tutkimisesta. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1983. ISBN 951-45-2933-2.
  • Miksi oikeus muuttuu: Laki ja oikeus historiallisen kehityksen osana. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1983. ISBN 951-0-11705-6.
  • Murtuva säätyvalta. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12172-X.
  • Käännekohdat Suomen historiassa: Pohdiskeluja kehityslinjoista ja niiden muutoksista uudella ajalla. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1986. ISBN 951-0-13745-6.
  • & Pajuoja, Jussi: Lauri Kivekäs: Aikansa ajaton radikaali. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14667-6.
  • Valta ja väkivalta keski- ja uuden ajan taitteen Suomessa. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1988. ISBN 951-0-14764-8.
  • (päätoim.): Etelä-Pohjanmaan historia. Osa V: Autonomian kausi 1809–1917. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto, 1988. ISBN 951-95995-6-8.
  • Tervasta teollisuuteen: Ylihärmän kehitys varhaisista ajoista nykypäiviin. Ylihärmä: Ylihärmän kunta, 1989. ISBN 952-90-1393-0.
  • Mennyt meissä: Suomalaisen kansanvallan historiallinen analyysi. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16688-X.
  • Markat miljooniksi: Puoli vuosisataa suomalaista veikkausta. Vantaa: Veikkaus, 1990.
  • Tie Tampereelle. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18897-2.
  • (toim.): Vaikea totuus. 1918 ja kansallinen tiede. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993. ISBN 951-717-768-2.
  • Wallesmanni: Kuusi vuosisataa kansan ja esivallan välissä. Kauhava: Suomen nimismiesyhdistys, 1996. ISBN 952-90-7438-7.
  • Väkivallasta sanan valtaan: Suomalaista menneisyyttä keskiajalta nykypäiviin. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23456-7.
  • Aikansa rikos historiallisen kehityksen valaisijana. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-25419-3.
  • Tulkintani talvisodasta. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-26052-5.
  • Nurmijärven rosvot: Maankuulun rikollissakin nousu ja tuho 1820-luvun Suomessa. Piirrokset: Hannu Salmi. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28341-X.
  • Härmän häjyt ja Kauhavan herra: Kuvaus puukkojunkkareitten ja virkavallan välisestä yhteenotosta 1860-luvun lopulla. Helsingissä: Otava, 2005. ISBN 951-1-20829-2.
  • Suomen historian solmukohdat. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32864-4.
  • Romahtaako rintama? Suomi puna-armeijan puristuksessa kesällä 1944. Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22130-2.
  • Yhden miehen jatkosota. Helsingissä: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-24054-9.
  • Rata Rautuun: Ratkaisutaistelu Karjalan Kannaksella 1918. Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39979-8.
  • Mitä on historia ja millaista sen tutkiminen. Art House, 2015. ISBN 978-951-884-548-8.

Tunnustus[muuda | muuda lähteteksti]

Looming[muuda | muuda lähteteksti]

Näidendid[muuda | muuda lähteteksti]

  • Kolmekymmentä hopearahaa (1983)
  • Tie talvisotaan (1989)
  • Kun Summa petti (2000)
  • Meno Mäntsälään (2005)
  • Ne kahdeksan valittua (2005)
  • Histan häät (2008)
  • Sopusointu (2009)
  • Pohjateksti TV-näytelmään Suomen laulu (2009)

Romaanid[muuda | muuda lähteteksti]

  • Ilkkaisen sota. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21312-8.
  • Aseveljen petos. Somerniemi: Amanita, 2012. ISBN 978-952-5330-49-6.

Viited[muuda | muuda lähteteksti]

  1. ↑ http://www.blf.fi/artikel.php?id=8579
  2. ↑ Peeter Järvelaid. Professor Heikki Ylikangas - 60. - Kleio: ajaloo ajakiri, 1997, nr 4, lk 55-56; Peeter Järvelaid. Professor Heikki Ylikangas, tõeline soomlane. Peeter Järvelaid. Õigus ja poliitika kultuuris: artikleid ja esseid. Tallinn, 2002, lk 170–172; Tiit Rosenberg. Eesti õigusajaloolaste töömailt. -Kleio: ajaloo ajakiri, 1995, nr. 1, lk 49-50; Peeter Järvelaid. Eesti õiguse ajaloo õppetool - 70. - Juridica, 1997, nr. 1, tagakaanel
  3. ↑ http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Ylikangas1-31644
  4. ↑ http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/13/mitka-ovat-suomen-historian-tabut-natsikytkokset-vai-elaimiinsekaantumiset
Pärit leheküljelt "https://et.wikipedia.org/w/index.php?title=Heikki_Ylikangas&oldid=6551381"