Kasutaja:Ohpuu/Līvõd Īt

{{lupaava}} {{Yhdistys | yhdistyksen_nimi = Liiviläisten liitto | kuva =Livonian flag folkhouse.JPG | kuvateksti =Liiviläisten liiton päämaja [[Mazirbe]]ssä. | yhdistyksen_logo = | logon_koko = | perustettu = 1922 | toimiala = liiviläinen kulttuuritoiminta | puheenjohtaja = Dāvis Stalts<ref name="The Liv Union - Stage Two" /> | toiminnanjohtaja = | toiminnanjohtajan-nimike = Toiminnanjohtaja | kotipaikka = [[Riika]] | hallitus = | kotisivu = | jäsenlehti = | jäsenmäärä = | huomautukset = }} pärit [[:fi:Liiviläisten liitto]], tuleks tõlkida ära ja teha artikkel [[Liivlaste Liit]], [[Liivlaste Ühing]] (nagu [[Eduard Vääri]] soovitas) või [[Līvõd Īt]]. '''Liiviläisten liitto''' (''Līvõd Īt'') on [[liiviläiset|liiviläisiä]] edustava [[latvia]]lainen järjestö, jonka toiminta alkoi vuonna [[1922]]. Liiton tarkoituksena oli edistää liivin kielen opetusta ja kouluttaa liiviläisiä parempiin ammatteihin. Yhdistys toimi paljolti [[Viro]]sta ja [[Suomi|Suomesta]] saadun tuen varassa. Liitto lopetti toimintansa maailmansodan alussa, mutta aloitti sen uudelleen vuonna 1988. Liiviläisten liitossa on noin 360 jäsentä, jotka ovat kansallisuudeltaan pääasiassa liiviläisiä, [[latvialaiset|latvialaisia]] ja [[venäläiset|venäläisiä]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finland.lv/public/default.aspx?nodeid=42301&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke = Tietoa Latviasta > Kahdenväliset suhteet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Riian suurlähetystö | Viitattu = 20.12.2010 | Kieli = }}</ref>. ==Historia== ===Liiton perustaminen=== [[kuva:Liiviläisten Seura 1923.jpg|250px|thumb|vasen|Liiviläisten seuran jäseniä Mazirbessä vuonna 1923.]] Liiviläisten liiton perustivat kansallismieliset liiviläiset tarkoituksenaan kansallisten pyrkimysten ajaminen. Perustajista merkittävimpiä olivat [[Kōrli Stalte]], [[Didrik Volganski]] ja [[Mārtins Lepste]].<ref name="Vaalgamaa 200, s. 133">Vaalgamaa 200, s. 133</ref> Liiviläisten liiton toiminta alkoi vuoden 1922 puolivälissä, jolloin päätettiin muun muassa seuran tavoitteista ja järjestettiin tapahtumia<ref name="Foundation of the Liv Union">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.livones.lv/organizacijas/ls/?raksts=229 | Nimeke = Foundation of the Liv Union | Tekijä = Renāte Blumberga | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = [[Liiviläisten kulttuurikeskus]] | Viitattu = 20.12.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Seuran säännöt hyväksyttiin Latvian hallituksen toimesta vasta vuonna 1923. Perustamisen yhteydessä otettiin käyttöön myös [[liiviläisten lippu]] ja [[Min izāmō|kansallislaulu]]. Liiton toiminnan alkuvaiheessa sen toiminta kangerteli. Ongelmaksi muodostui esimerkiksi [[liivin kieli|liivin]] käyttö kokouksissa, sillä sitä oli yleensä käytetty vain arkielämässä.<ref name="Vaalgamaa 200, s. 133" /> Liiviläisten liitosta ei tullut kovin suosittu liiviläisten keskuudessa. Kuitenkin liitto oli mukana lähes kaikissa liiviläisissä yhteishankkeissa.<ref name="Foundation of the Liv Union" /> Yksi keskeinen Liiviläisten liiton toteuttama hanke oli seuratalon perustaminen. 1930-luvulla lähes koko toiminta keskittyi seuratalon perustamiseen<ref name="Foundation of the Liv Union" />. Tarkoitusta varten saatiin lahjaksi tontti Mazirbestä 1930-luvun puolivälissä. Taloudellisten ongelmien takia talon rakentaminen myöhästyi kuitenkin useita vuosia. Taloa alettiin lopulta rakentaa vuonna 1938. Rakentamiseen saatiin taloudellista tukea Virosta, Suomesta, Unkarista ja Latvian hallitukselta. Rakennuksen suunitteli suomalainen arkkitehti E. Huttunen ja rakennusurakka annettiin latvialaiselle rakennusmestari Kronsbergille.<ref>Vaalgamaa 200, s. 127</ref> Rakennuksen peruskivi laskettiin lokakuussa 1938 ja tilaisuudessa oli mukana Latvian, Viron ja Suomen edustajia. Rakennus nousi vesikattovaiheeseen saman vuoden joulukuussa ja se vihittiin 6. elokuuta 1939. Taloa ei kuitenkaan otettu käyttöön ennen Neuvostoliiton Latvian miehitystä.<ref>Vaalgamaa 200, s. 128</ref> Kulttuuritoiminnan vähäisyys kasvatti tyytymättömyyttä seuran puheenjohtajana vuosina 1924–1933 toimineeseen Mārtins Lepsteen. Vuoden 1933 syrjäytettiinkin asemastaan.<ref name="Foundation of the Liv Union" /> Seuran toiiminta loppui Neuvostoliiton Latvian miehityksen myötä vuonna 1940. Liiton koko omaisuus seurataloa myöten takavarikoitiin valtiolle.<ref>Jokipii 1995, s. 137</ref> Seuratalo muutettiin kulttuuritaloksi, jossa esitettiin elokuvia ja järjestettiin tansseja. Saksalaismiehityksen alussa liiviläiset saattoivat jälleen käyttää taloaan, mutta se muutettiin lopulta sotilaiden majoituspaikaksi.<ref>Jokipii 1995, s. 141</ref> ===Jälleensyntyminen=== Liiviläistä toimintaa alettiin elvyttää jo vuonna 1977. Liiviläisten liiton uusi perustaminen käynnistyi kokouksella 13. marraskuuta 1988.<ref>Vaalgamaa 200, s. 173</ref> Virallisesti seura perustettiin perustavalla kokouksella 26. marraskuuta.<ref name="Vaalgamaa 200, s. 174">Vaalgamaa 200, s. 174</ref> Tuolloin seura perustettiin nimellä ''Līvõd Kultūr Īt'', mutta se otti itselleen Liiviläisten liiton vanhan nimen vuonna 1993. Perustavaan kokoukseen osallistui noin 150 osanottajaa ja se valitsi seuran vanhimmaksi Ieva Neilanden. Jäseniä seuralla oli 142.<ref name="The Liv Union - Stage Two">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.livones.lv/organizacijas/ls/?raksts=221 | Nimeke = The Liv Union - Stage Two | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = [[Liiviläisten kulttuurikeskus]] | Viitattu = 20.12.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Ensimmäisiä merkittäviä hankkeita liiton uuden perustamisen jälkeen oli Mazirbessä elokuun alussa vuonna 1989 järjestetty seuratalon rakentamisen 50-vuotisjuhla. Tilaisuuteen osallistui 629 henkilöä ja paikalla oli esitelmöimässä muun muassa virolainen [[Eduard Vääri]].<ref>Vaalgamaa 200, s. 175</ref> Seura perusti alaosastot vuonna 1989 [[Ventspils]]iin ja [[Kolka]]an, vuonna 1993 [[Riika|Riian]] ja Mazirbeen, sekä vuonna 2004 [[Staicele]]en<ref name="The Liv Union - Stage Two" />. Jäsenten määrä kasvoi vuoteen 1999 mennessä 200:n<ref name="Vaalgamaa 200, s. 174" />. 1. elokuuta 1998 pidettyyn juhlaan osallistui Suomen silloinen presidentti [[Martti Ahtisaari]] ja Latvian presidentti [[Guntis Ulmanis]]. Liiviläisten liitto sai takaisin seuratalonsa 1. tammikuuta vuonna 2000.<ref name="Vaalgamaa 200, s. 176">Vaalgamaa 200, s. 176</ref><ref name="The Liv Union - Stage Two" /> ==Toiminta== Liiviläisten liiton ensimmäisiä tavoitteita sen uuden perustamisen jälkeen oli liivin kielen opettaminen. Vuodesta 1989 vuoteen 1995 liivin kielen opetusta järjestettiinkin Riiassa kaupungin ja Latvian opetusministeriön tuella. Vuodesta 1995 kielen opetusta on järjestetty Kolkassa. Latviassa tunnetut liittoon kuuluvat politiikot Ilmārs Geige seklä Dainis ja Helmi Stalte ovat toimineet liiton omaisuuden takaisin saamiseksi ja taloudellisen tuen järjestämiseksi.<ref name="The Liv Union - Stage Two" /> Liiviläisten liitto on myös järjestänyt liiton seuratalon 50-vuotisjuhlien jälkeen liiviläisjuhlat joka vuoden ensimmäisenä sunnuntaina<ref name="Vaalgamaa 200, s. 176" />. == Lähteet == * {{Kirjaviite | Tekijä=Vaalgamaa, Edgar | Nimeke=[[Valkoisen hiekan kansa: Liiviläisten historiaa ja kulttuuria]] | Selite=Jälkisanat Valda Šuvcāne | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-796-235-5}} *{{Kirjaviite | Tekijä = Mauno Jokipii | Nimeke =Itämerensuomalaiset, Heimokansojen historiaa ja kohtaloita | Vuosi =1995 | Julkaisija =Atena Kustannus Oy | Tunniste =ISBN 951-9362-80-0| Viitattu = 4.5.2010}} ===Viitteet=== {{viitteet|sarakkeet}} [[Luokka:Latvia]] [[Luokka:Liiviläiset]]