Vikipeedia:GLAM/Europeana 1914-18/FI

Allikas: Vikipeedia
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Flag of Estonia.svg
Flag of the United Kingdom.svg
Flag of Sweden.svg
Ratkaisevat vuodet ennen itsenäisyyttä: Hetkiä virolaisessa taiteessa vuosina 1914 – 1918
Aleksander Uurits, Nisen muotokuva, yksityiskohta
Johdanto || Galleria || Vieraskirja

Saksalainen taistelulaiva SMS Großer Kurfürst Operaatio Albionin aikaan lähellä Saaremaata vuonna 1917.

Ensimmäistä maailmansotaa voisi kutsua Virossa myös unohdetuksi sodaksi. Suuressa Pohjan sodassa 1700-luvun alussa tapahtuneen Viron miehityksen ajoista alkaen Viron alue oli ollut osa Venäjän keisarikuntaa ja kuten aikaisemmissakin sodissa, virolaiset joutuivat sotapalvelukseen taistelemaan ulkovaltoja vastaan, mutta tuo kaikki jäi melko etäiseksi. Sodan laajuus ja sen läheisyys tekivät siitä merkittävämmän kuin esimerkiksi aikaisemmat sodat turkkilaisia vastaan tai Venäjän--Japanin sota. Mutta jos kaikkea mitataan vertaamalla, on myös katsottava sen seurauksia jotta tajuaisimme, mitä sota merkitsi virolaisille pitkällä tähtäimellä.

Venäjän keisarikunnan valtatyhjiö sodan päätyttyä salli monille kansakunnille mahdollisuuden pyrkiä itsenäisyyteen entisestä keisarikunnasta. Niin tekivät myös virolaiset, ja itsenäisyysjulistus oli lopulta tulos Viron itsenäisyyssodasta Venäjän kanssa, sekä Baltian Landeswehristä. Sota, jota taisteltiin kolmella eri rintamalla kesti marraskuun 28. päivästä vuonna 1918 helmikuun toiseen päivään vuonna 1920, päättyi maan itsenäisyyteen, joka oli ollut ulkomaiden hallitsema 700 vuoden ajan, määriteltiin pian kaikkein tärkeimmäksi saavutukseksi kansakunnan historiassa. Näin kadotettiin kansakunnan huomio ja oma osuus maailmansotaan, kauaksi ulottuvat vaikutukset, jotka hajottivat Euroopan suuria valtioita ja ohjasivat sekä meneillään olevaa vuosisataa, että seuraavaa.

Vuosina 1914 – 1918 noin 100 00 virolaista mobilisoitiin. Se oli huomattava luku pelkästään yhden miljoonan hengen kansasta. Ja Venäjän armeijan suurten tappioiden myötä monet virolaiset saivat mahdollisuuden yletä upseerinuralla ja sitten valmistautua johtamaan omia sotilasjoukkoja sodassa, josta tuli kohokohta Viron historiassa. Niin tämä konflikti, joka vei hengen 10 000 mieheltä, yhdistyi sitä seuraaviin tapahtumiin, ja heidän varjonsa yhdistettiin yleensä laahustavaan koulutusharjoitukseen. Kuitenkin saman huomion, jonka virolaiset kokivat sata vuotta aikaisemmin, voidaan jakaa monissa muissa Itäeuroopan maissa, joiden kohtalo kirjoitettiin noina vuosina perusteellisesti uudestaan, ja jotka saivat uutta elinvoimaa uudelleen löydetystä olemassaolostaan.

Viron itsenäisyyden juhlintaa Pärnussa 24. helmikuuta 1918.

Oli kuin maailman järjestys olisi kääntynyt ylösalaisin. Kuin Euroopan tehtävänä olisi ollut rakentaa itsensä uudelleen ja kulttuurin alalla tapahtui huomattavia muutoksia. Vanha oli äkkiä katoamassa ja se antoi tietä hyvin uudelle. Tekniikan kehitys ja uusi yhteiskuntajärjestys vain kiihdyttivät edistystä. Jopa Virossa kesti vain silmänräpäyksen, kun natiivit, joiden aikaisemmin oli nähty kuuluvan alempaan luokkaan, ottivat johtavat asemat kaikilla elämän alueilla. Prosessi näytti tulevan tyhjästä, mutta se oli alkanut kauan aikaa sitten, ja juuri muutokset yhteiskuntajärjestelmässä auttoivat kiihdyttämään seuravien tapahtumien nopeutta.

Miltä näytti Viron taide-elämä noina vuosina? Vasta vuonna 1906, kun ensimmäinen Virolainen taidenäyttely avattiin (säilyttäen nimensä tulevaisuuteen), virolaiset taiteilijat olivat mukana. Minkä hahmon virolainen taide otti 1900-luvun toisella vuosikymmenellä, kun aikaisempien nimien rinnalle tuli paljon nuoria taiteilijoita? Toisen vuosikymmenen loppu, jota näyttelyssä esitetään, näyttää virolaisen taiteen hyvin varhaisen vaiheen, jossa taiteilijat pyrkivät kehittämään omia tyylejään ja tekemään itselleen nimeä.

Kun maailma ulkopuolella asteli modernistisissa liikkeissä kaaoksen keskellä toivoen suurempaa autonomiaa, tarve määritellä virolaisuutta omimmillaan vahvistui päivä päivältä. Sota sattoi lännessä toimia tuhovoimana, mutta pienen maan rajojen sisällä se joudutti tiedon leviämistä ulkomaailmasta. Kuten runoilija Justav Suits oli aikaisemmin kirjoittanut kirjallisuusryhmästä Noor-Eesti (Nuori Viro), joka perustettiin vuonna 1905: "Jääkäämme virolaisiksi, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi.” Siten on täysin ymmärrettävää, miten aikaisemmat agraariyhteiskunnat Itä-Euroopassa liittyivät modernisoitujen maiden tasolle, ja miten tuo kulttuurin muutos virtasi niiden läpi. Olkoon tämä pikainen silmäys ratkaiseviin hetkiin ennen Viron valtion syntyä.


Näyttely on osa Europeana 1914-1918 projektia ja sen koostivat:

  • Ivo Kruusamägi (Wikipedia)
  • Merli-Triin Eiskop (Tarton taidemuseo)
  • Stina Sarapuu (Viron taidemuseo)

Siinä on kuvia teoksista, jotka ovat Tarton taidemuseon ja Viron taidemuseon kokoelmissa.