Kasutaja:Ohpuu/Līvõd Īt: erinevus redaktsioonide vahel

Allikas: Vikipeedia
Sirvi ajalugu interaktiivselt
Uuem muudatus →
Eemaldatud sisu Lisatud sisu
VisuaalneVikitekst
Uus lehekülg: '{{lupaava}} {{Yhdistys | yhdistyksen_nimi = Liiviläisten liitto | kuva =Livonian flag folkhouse.JPG | kuvateksti =Liiviläisten liiton päämaja Mazirbessä. | yhdistyksen_l...'
 
Resümee puudub
19. rida: 19. rida:
}}
}}


pärit [[:fi:Liiviläisten liitto]], tuleks tõlkida ära.
pärit [[:fi:Liiviläisten liitto]], tuleks tõlkida ära ja teha artikkel [[Liivlaste Liit]], [[Liivlaste Ühing]] (nagu [[Eduard Vääri]] soovitas) või [[Līvõd Īt]].


'''Liiviläisten liitto''' (''Līvõd Īt'') on [[liiviläiset|liiviläisiä]] edustava [[latvia]]lainen järjestö, jonka toiminta alkoi vuonna [[1922]]. Liiton tarkoituksena oli edistää liivin kielen opetusta ja kouluttaa liiviläisiä parempiin ammatteihin. Yhdistys toimi paljolti [[Viro]]sta ja [[Suomi|Suomesta]] saadun tuen varassa. Liitto lopetti toimintansa maailmansodan alussa, mutta aloitti sen uudelleen vuonna 1988. Liiviläisten liitossa on noin 360 jäsentä, jotka ovat kansallisuudeltaan pääasiassa liiviläisiä, [[latvialaiset|latvialaisia]] ja [[venäläiset|venäläisiä]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finland.lv/public/default.aspx?nodeid=42301&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke = Tietoa Latviasta > Kahdenväliset suhteet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Riian suurlähetystö | Viitattu = 20.12.2010 | Kieli = }}</ref>.
'''Liiviläisten liitto''' (''Līvõd Īt'') on [[liiviläiset|liiviläisiä]] edustava [[latvia]]lainen järjestö, jonka toiminta alkoi vuonna [[1922]]. Liiton tarkoituksena oli edistää liivin kielen opetusta ja kouluttaa liiviläisiä parempiin ammatteihin. Yhdistys toimi paljolti [[Viro]]sta ja [[Suomi|Suomesta]] saadun tuen varassa. Liitto lopetti toimintansa maailmansodan alussa, mutta aloitti sen uudelleen vuonna 1988. Liiviläisten liitossa on noin 360 jäsentä, jotka ovat kansallisuudeltaan pääasiassa liiviläisiä, [[latvialaiset|latvialaisia]] ja [[venäläiset|venäläisiä]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finland.lv/public/default.aspx?nodeid=42301&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke = Tietoa Latviasta > Kahdenväliset suhteet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Riian suurlähetystö | Viitattu = 20.12.2010 | Kieli = }}</ref>.

Redaktsioon: 10. oktoober 2011, kell 10:07

Mall:Lupaava Mall:Yhdistys

pärit fi:Liiviläisten liitto, tuleks tõlkida ära ja teha artikkel Liivlaste Liit, Liivlaste Ühing (nagu Eduard Vääri soovitas) või Līvõd Īt.

Liiviläisten liitto (Līvõd Īt) on liiviläisiä edustava latvialainen järjestö, jonka toiminta alkoi vuonna 1922. Liiton tarkoituksena oli edistää liivin kielen opetusta ja kouluttaa liiviläisiä parempiin ammatteihin. Yhdistys toimi paljolti Virosta ja Suomesta saadun tuen varassa. Liitto lopetti toimintansa maailmansodan alussa, mutta aloitti sen uudelleen vuonna 1988. Liiviläisten liitossa on noin 360 jäsentä, jotka ovat kansallisuudeltaan pääasiassa liiviläisiä, latvialaisia ja venäläisiä[1].

Historia

Liiton perustaminen

250px|thumb|vasen|Liiviläisten seuran jäseniä Mazirbessä vuonna 1923. Liiviläisten liiton perustivat kansallismieliset liiviläiset tarkoituksenaan kansallisten pyrkimysten ajaminen. Perustajista merkittävimpiä olivat Kōrli Stalte, Didrik Volganski ja Mārtins Lepste.[2] Liiviläisten liiton toiminta alkoi vuoden 1922 puolivälissä, jolloin päätettiin muun muassa seuran tavoitteista ja järjestettiin tapahtumia[3]. Seuran säännöt hyväksyttiin Latvian hallituksen toimesta vasta vuonna 1923. Perustamisen yhteydessä otettiin käyttöön myös liiviläisten lippu ja kansallislaulu. Liiton toiminnan alkuvaiheessa sen toiminta kangerteli. Ongelmaksi muodostui esimerkiksi liivin käyttö kokouksissa, sillä sitä oli yleensä käytetty vain arkielämässä.[2] Liiviläisten liitosta ei tullut kovin suosittu liiviläisten keskuudessa. Kuitenkin liitto oli mukana lähes kaikissa liiviläisissä yhteishankkeissa.[3]

Yksi keskeinen Liiviläisten liiton toteuttama hanke oli seuratalon perustaminen. 1930-luvulla lähes koko toiminta keskittyi seuratalon perustamiseen[3]. Tarkoitusta varten saatiin lahjaksi tontti Mazirbestä 1930-luvun puolivälissä. Taloudellisten ongelmien takia talon rakentaminen myöhästyi kuitenkin useita vuosia. Taloa alettiin lopulta rakentaa vuonna 1938. Rakentamiseen saatiin taloudellista tukea Virosta, Suomesta, Unkarista ja Latvian hallitukselta. Rakennuksen suunitteli suomalainen arkkitehti E. Huttunen ja rakennusurakka annettiin latvialaiselle rakennusmestari Kronsbergille.[4] Rakennuksen peruskivi laskettiin lokakuussa 1938 ja tilaisuudessa oli mukana Latvian, Viron ja Suomen edustajia. Rakennus nousi vesikattovaiheeseen saman vuoden joulukuussa ja se vihittiin 6. elokuuta 1939. Taloa ei kuitenkaan otettu käyttöön ennen Neuvostoliiton Latvian miehitystä.[5] Kulttuuritoiminnan vähäisyys kasvatti tyytymättömyyttä seuran puheenjohtajana vuosina 1924–1933 toimineeseen Mārtins Lepsteen. Vuoden 1933 syrjäytettiinkin asemastaan.[3] Seuran toiiminta loppui Neuvostoliiton Latvian miehityksen myötä vuonna 1940. Liiton koko omaisuus seurataloa myöten takavarikoitiin valtiolle.[6] Seuratalo muutettiin kulttuuritaloksi, jossa esitettiin elokuvia ja järjestettiin tansseja. Saksalaismiehityksen alussa liiviläiset saattoivat jälleen käyttää taloaan, mutta se muutettiin lopulta sotilaiden majoituspaikaksi.[7]

Jälleensyntyminen

Liiviläistä toimintaa alettiin elvyttää jo vuonna 1977. Liiviläisten liiton uusi perustaminen käynnistyi kokouksella 13. marraskuuta 1988.[8] Virallisesti seura perustettiin perustavalla kokouksella 26. marraskuuta.[9] Tuolloin seura perustettiin nimellä Līvõd Kultūr Īt, mutta se otti itselleen Liiviläisten liiton vanhan nimen vuonna 1993. Perustavaan kokoukseen osallistui noin 150 osanottajaa ja se valitsi seuran vanhimmaksi Ieva Neilanden. Jäseniä seuralla oli 142.[10] Ensimmäisiä merkittäviä hankkeita liiton uuden perustamisen jälkeen oli Mazirbessä elokuun alussa vuonna 1989 järjestetty seuratalon rakentamisen 50-vuotisjuhla. Tilaisuuteen osallistui 629 henkilöä ja paikalla oli esitelmöimässä muun muassa virolainen Eduard Vääri.[11] Seura perusti alaosastot vuonna 1989 Ventspilsiin ja Kolkaan, vuonna 1993 Riian ja Mazirbeen, sekä vuonna 2004 Staiceleen[10]. Jäsenten määrä kasvoi vuoteen 1999 mennessä 200:n[9]. 1. elokuuta 1998 pidettyyn juhlaan osallistui Suomen silloinen presidentti Martti Ahtisaari ja Latvian presidentti Guntis Ulmanis. Liiviläisten liitto sai takaisin seuratalonsa 1. tammikuuta vuonna 2000.[12][10]

Toiminta

Liiviläisten liiton ensimmäisiä tavoitteita sen uuden perustamisen jälkeen oli liivin kielen opettaminen. Vuodesta 1989 vuoteen 1995 liivin kielen opetusta järjestettiinkin Riiassa kaupungin ja Latvian opetusministeriön tuella. Vuodesta 1995 kielen opetusta on järjestetty Kolkassa. Latviassa tunnetut liittoon kuuluvat politiikot Ilmārs Geige seklä Dainis ja Helmi Stalte ovat toimineet liiton omaisuuden takaisin saamiseksi ja taloudellisen tuen järjestämiseksi.[10] Liiviläisten liitto on myös järjestänyt liiton seuratalon 50-vuotisjuhlien jälkeen liiviläisjuhlat joka vuoden ensimmäisenä sunnuntaina[12].

Lähteet

Viitteet

Mall:Viitteet

Luokka:Latvia Luokka:Liiviläiset

  1. ↑ Mall:Verkkoviite
  2. ↑ 2,0 2,1 Vaalgamaa 200, s. 133
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 Mall:Verkkoviite
  4. ↑ Vaalgamaa 200, s. 127
  5. ↑ Vaalgamaa 200, s. 128
  6. ↑ Jokipii 1995, s. 137
  7. ↑ Jokipii 1995, s. 141
  8. ↑ Vaalgamaa 200, s. 173
  9. ↑ 9,0 9,1 Vaalgamaa 200, s. 174
  10. ↑ 10,0 10,1 10,2 10,3 Mall:Verkkoviite
  11. ↑ Vaalgamaa 200, s. 175
  12. ↑ 12,0 12,1 Vaalgamaa 200, s. 176
Pärit leheküljelt "https://et.wikipedia.org/w/index.php?title=Kasutaja:Ohpuu/Līvõd_Īt&oldid=2708694"